Vapauden Kaipuu

marraskuuta 20, 2017

Hain kahvikuppini, palautin avaimeni. Avasin ulko-oven, kävelin pois katsomatta taakseni. Kuulin, kuinka työpaikkani ovi sulkeutui takanani, viimeisen kerran. En jäänyt kaipaamaan työkavereita, en vuorotyötä, en kiireisiä työpäiviä, en mitään. Nyt on aika rentoutua.

Olen työtön. Tämä pieni sana, joka on saatu kuulostamaan niin häpeälliseltä, kolkolta ja lohduttomalta. Tämä sana, joka vie ihmiseltä lähes ihmisarvon. Minulle se pieni sana on onni ja uusi mahdollisuus, oma valintani. Nyt minulla on aikaa olla itseni kanssa. Ei enää kiireisiä aamuja, ei aikataulutettuja päiviä, ei väkinäisiä kahvipöytä keskusteluja, ei kiirettä mihinkään. Töissä käydessäni unelmoin, vuodesta toiseen, että olisi vähemmän töitä ja enemmän vapaa-aikaa. Nyt minulla on aikaa, vapaus tehdä sitä, mitä itse haluan. Minulla on aikaa harrastaa, voin lähteä lenkille koska itse haluan. Voin mennä kauppaan heti aamusta, välttäen kilometrin pituiset jonot. Minun ei ole pakko lähteä mihinkään, jos en halua. Minä voin lähteä, jos haluan. Minulla on 37,5 tuntia viikossa enemmän aikaa toteuttaa itseäni. Olen työtön, mikä ihana mahdollisuus se onkaan.

Kaikkea normaalista poikkeavaa pidetään suomalaisessa yhteiskunnassa huonona asiana. Sen takia me suomalaiset voidaan tällä hetkellä niin huonosti. Meidän ei anneta olla sellaisia, mitä haluaisimme olla. Meidän täytyy tehdä asioita, jotka ovat yleisesti hyväksyttyjä, kaikkea normaalista poikkeavia asioita pidetään kauhistuttavana ja ei hyväksyttävinä. Meidän pitäisi elää tietynlaisen muotin mukaan, jotta olisimme hyväksyttyjä kansalaisia ja kavereita. Haluan olla erilainen, haluan olla oma itseni, haluan tehdä asiat omalla tavallani. Uin vastavirtaan, iloitsen vapaudestani ja itsestäni. Nyt minun ei tarvitse tuhlata elämästäni 37,5 tuntia viikossa siihen, mistä saan palkaksi ahdistusta ja vapauden kaipuuta. Nyt minun ei tarvitse heittää arvokasta aikaani hukkaan. Vapauteni on arvokkaampaa, kuin työstäni maksettu palkka.

Enää ei ole aikaisia aamuherätyksiä väsyneenä, pakotettuna lähtemään töihin. Enää ei ole seuraavia kahdeksaa tuntia, jotka kuluvat kuin hidastetussa filmissä. Enää ei ole kellon vilkuilua, jonka edellisestä vilkuilusta on kulunut minuutti. Enää ei ole haaveilua siitä, mitä teen kun pääsen kotiin. Enää ei ole sitä odotusta, jolloin työpäivä loppuu. Enää ei ole väsymystä, mikä työpäivän jälkeen tulee. Enää ei tarvitse mennä ajoissa nukkumaan, jotta jaksaa herätä väsyneenä uuteen työpäivään. Aina on olemassa useampia mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja kuin se, mitä tällä hetkellä teet. Elämän tärkeimmät asiat löytyvät muualta, kuin työpaikalta.


You Might Also Like

0 kommenttia

Facebook

Suosituimmat

Instagram